Strategiatyökalu pk-yritykselle – tilannekuvasta päätöksiin

Strategiatyökalu auttaa pk-yritystä jäsentämään nykytilanteensa, toimintaympäristönsä, kilpailunsa ja kasvuvaihtoehtonsa samaan päätöksentekonäkymään. Hyvä työkalu ei tee strategiaa yrityksen puolesta. Se ohjaa kysymään oikeat kysymykset, tekee oletukset näkyviksi ja auttaa valitsemaan, mitä tehdään seuraavaksi.

Pk-yrityksessä strategiatyö jää helposti yrittäjän tai toimitusjohtajan päähän. Suunta voi olla olemassa, mutta sitä ei ole kuvattu niin, että hallitus, johto ja henkilöstö ymmärtäisivät sen samalla tavalla. Silloin arjen päätökset alkavat perustua erilaisiin tulkintoihin.

Mitä strategiatyökalun pitäisi ratkaista

Strategiatyökalun arvo ei synny mallien määrästä. Se syntyy siitä, että hajallaan oleva tieto muuttuu yhteiseksi tilannekuvaksi ja tilannekuva perustelluiksi valinnoiksi.

Työkalun pitäisi auttaa vastaamaan ainakin kolmeen kysymykseen:

1. Missä olemme nyt? Mitkä ovat todelliset vahvuutemme, heikkoutemme, riskimme ja mahdollisuutemme?
2. Minne voimme mennä? Mitkä kasvu- ja kilpailuvaihtoehdot ovat realistisia markkinan ja omien kyvykkyyksiemme perusteella?
3. Mitä päätämme tehdä? Mitkä asiat asetetaan etusijalle, kuka vastaa ja miten etenemistä seurataan?

Pelkkä analyysi ei vielä ole strategia. Strategia syntyy vasta, kun yritys tekee valintoja siitä, mihin se keskittyy ja mistä se samalla kieltäytyy.

Millainen strategiatyökalu sopii pk-yritykselle

Pk-yrityksen työkalun pitää olla riittävän kevyt käytettäväksi ilman raskasta konsulttiprojektia mutta riittävän perusteellinen päätöksenteon tueksi. Hyödyllisessä kokonaisuudessa on viisi ominaisuutta.

1 Ohjattu eteneminen

Työkalun pitää muuttaa laaja strategiatyö ymmärrettäväksi prosessiksi. Käyttäjän ei pitäisi joutua tietämään etukäteen, mikä analyysimalli sopii mihinkin kysymykseen.

2 Yrityksen oma tieto

Yrittäjän, johdon, hallituksen ja henkilöstön havainnot ovat strategiatyön keskeistä aineistoa. Työkalu ei saa korvata tätä tietoa yleisillä vastauksilla.

3 Ulkoinen näkymä

Yritys voi arvioida itseään liian sisältäpäin. Siksi oman näkemyksen rinnalle tarvitaan tietoa markkinasta, toimialasta, kilpailijoista ja toimintaympäristön muutoksista.

4 Vaihtoehtojen vertailu

Hyvä työkalu ei tuota vain yhtä suositusta. Sen pitää auttaa tunnistamaan vaihtoehtoja ja vertaamaan niiden hyötyjä, riskejä, resurssitarpeita ja taustaoletuksia.

5 Toimeenpano ja seuranta

Strategiatyön lopputuloksena pitää syntyä päätöksiä, vastuita ja seurattavia toimenpiteitä. Muuten tulos jää raportiksi, johon palataan vasta seuraavana suunnittelukautena.

Mitä strategiamalleja pk-yritys tarvitsee

Yksikään malli ei kuvaa yrityksen tilannetta yksinään. Menetelmillä on erilaiset tehtävät:

- SWOT kokoaa vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat.
- PESTEL tarkastelee laajoja toimintaympäristön muutoksia.
- Porterin viisi kilpailuvoimaa auttaa ymmärtämään toimialan kilpailudynamiikkaa.
- Ansoffin matriisi jäsentää kasvun vaihtoehtoja.
- Sinisen meren strategia haastaa muuttamaan kilpailun perusteita.
- Kolmen horisontin malli yhdistää nykyisen liiketoiminnan, uudet avaukset ja pidemmän tulevaisuuden.
- Resilienssianalyysi arvioi, kuinka hyvin strategia kestää häiriöitä ja oletusten muutoksia.

Menetelmien hyöty syntyy niiden yhdistämisestä. Jos PESTEL nostaa esiin sääntelyn muutoksen, Porter auttaa arvioimaan sen vaikutusta kilpailuun ja SWOT oman yrityksen valmiutta vastata siihen. Ansoff ja Sininen meri voivat tämän jälkeen tuottaa vaihtoehtoja kasvulle.

Milloin strategiatyökalua kannattaa käyttää

Strategiatyökalu on hyödyllinen erityisesti silloin, kun yritys:

- rakentaa seuraavan vuoden budjettia ja toimintasuunnitelmaa;
- hakee kasvua tai uutta markkinaa;
- kohtaa kysynnän, teknologian tai kilpailun muutoksen;
- valmistelee investointia, omistajanvaihdosta tai kansainvälistymistä;
- haluaa yhdistää johdon, hallituksen ja henkilöstön näkemykset;
- tarvitsee yhteisen perustan hallituksen strategiselle keskustelulle;
- haluaa päivittää strategiaa ilman, että koko työ aloitetaan alusta.

Tekoäly strategiatyökalussa

Tekoäly voi yhdistellä havaintoja, tunnistaa ristiriitoja, ehdottaa vaihtoehtoja ja auttaa kirjoittamaan synteesiä. Se ei kuitenkaan tunne yritystä samalla tavalla kuin sen ihmiset, eikä sillä ole vastuuta päätösten seurauksista.

Siksi tekoälyn tuottamat havainnot pitää voida yhdistää käyttäjän tietoihin, luotettaviin ulkoisiin lähteisiin ja ennalta määriteltyyn strategiaprosessiin. Lopullinen arvio kuuluu aina yrityksen johdolle ja hallitukselle.

Strategia.Worksin lähestymistapa

Strategia.Works kokoaa yrityksen oman näkemyksen, tunnetut strategiamenetelmät, palvelutasosta riippuvan yritys- ja markkinadatan sekä tekoälyavusteisen synteesin samaan prosessiin. Tavoitteena ei ole tuottaa mahdollisimman pitkää raporttia vaan auttaa yritystä tunnistamaan olennaiset kysymykset, vertaamaan vaihtoehtoja ja päättämään seuraavista toimista.

Tee maksuton strateginen pikadiagnoosi ja katso, mikä yrityksesi tilanteessa kaipaa ensimmäisenä tarkempaa arviointia.

Usein kysyttyä

Voiko pk-yritys tehdä strategian ilman konsulttia

Kyllä, jos prosessi on riittävän selkeä ja yrityksellä on käytössään tarvittava oma ja ulkoinen tieto. Ulkopuolinen asiantuntija on hyödyllinen erityisesti haastavissa muutoksissa tai silloin, kun yritys tarvitsee riippumatonta näkemystä.

Onko strategiatyökalu sama asia kuin liiketoimintasuunnitelma

Ei. Liiketoimintasuunnitelma kuvaa usein liiketoiminnan kokonaisuutta ja toteutusta. Strategiatyökalu painottaa tilannekuvaa, vaihtoehtoja, valintoja ja niiden seurantaa.

Kuinka usein strategiaa pitäisi päivittää

Strategian keskeisiä oletuksia ja etenemistä kannattaa seurata jatkuvasti. Laajempi tarkistus voidaan tehdä esimerkiksi vuosittain, mutta merkittävä muutos asiakkaissa, kilpailussa, teknologiassa tai sääntelyssä voi edellyttää arviointia heti.

Voiko tekoäly tehdä yritykselle strategian

Tekoäly voi tukea analyysia ja ehdottaa vaihtoehtoja, mutta se ei voi kantaa vastuuta yrityksen valinnoista. Strategia edellyttää omistajien, johdon ja tarvittaessa hallituksen päätöstä.

Lähteet

- Rumelt, R. P. (2011). Good Strategy Bad Strategy. Crown Business.
- Kaplan, R. S. ja Norton, D. P. (2008). The Execution Premium. Harvard Business Press.
- Mintzberg, H. (1994). The Rise and Fall of Strategic Planning. Free Press.